en-USda-DKkl-GL


Future Greenland 2015, Nuuk 6. aamma 7. maj

”Siuariartorneq atugarissaarnerlu – Kalaallit Nunaata ineriartornissaanut periarfissat”

”Ukiuni kingulliunerusuni Kalaallit Nunaanni naalakkersuinikkut isumaqartoqarsimavoq, aaqqissueqqinnerit annernartuussasut,

 qujanartumilli taamaaliornissaq pisariaqanngitsoq”. Minik Rosing, Berlingske Tidende, 26. november 2014

 

Ataatsimiinnerup siunertaa:

 

”Future Greenland 2015” tassaavoq ataatsimiinnerit Future Greenland-imik taaguuserlugit Sulitsisisunit aaqqissuunneqartartut sisamassaat, ataatsimiinnerit taakku ukioq allortarlugu ingerlanneqartarput. 2013-imi ataatsimiinnermi ataatsimeeqataasut aatsaat taama amerlatigisut peqataapput, tassami peqataasut 450-iusimapput, ataatsimiinnermi qulequtaritinneqartoq ”Takorluukkamiit piviusunngortitsinermut” pillugu oqallinnerit uummaarissut eqimattakkaarlunilu oqallinnerit ingerlasimapput.

 

Kalaallit Nunaata ineriartornera pillugu anguniakkat sammivissarlu pillugit isumassarsiffiusinnaasumik oqalliseqataanissamut, inuiaqatigiinnut tunngasunik soqutiginnittut tamaasa Sulisitsisut maanna qaaqqoqqippaat, matumani ataatsimiinnermut qulequtaritinneqarluni ”Siuariartorneq atugarissaarnerlu – Kalaallit Nunaata ineriartornissaanut periarfissat”.

 

GAmit ataatsimeersuartitsinermi siunertaavoq Kalaallit Nunaani ineriartorneq pillugu oqallitsitsinikkut ataatsimoorussamik paaseqatigiilluni isummeqatigiinnissap nukittunerusup anguneqarnissaa, tassalu nunatsinni aningaasaqarnikkut  qaffassaasoqarsinnaanngimmat namminersorlutik inuussutissarsiuteqartunik ingerlalluartunik, suliffeqarfinnik namminersortunik amerlanerusunik avammullu annertunerusumik tunisassiornermik tunngavissiisoqanngippat aammalu pisariaqartinneqartumik aningaasarsiornikkut annertusaaniarneq immineq takkunnavianngimmat politikkikkut allannguinerit assigiinngitsut kajungernartumik suliffeqarfinnik ingerlatsinissamut periarfissiisut pilersinneqanngippata.

 

Taaneqartut iluatsinngippata, taava annaassavarput innuttaasut amerliartuinnartut atugarissaarnissamik inuiaqatigiinnut piumasaqaataannik akiliisinnaasuseq aammalu Kalaallit Nunaanni politikkikkut iliuuseqarsinnaassuseq millisissallugu aaningaasaqarnikkut inuttassaqarnikkut tunuliaqutissat amigaataalerpata.

 

Ataatsimeersuarneq aqqutigalugu politikkikkut ulluinnarni aningaasaqarnikkut qaffaassaanissamik qulequtsiussineq, akuttunngitsumik qanoq periarfissat pilersinneqarnissaat tunulliullugu atugarissarnerup iluani qanoq agguataarinissamut sangoqqajaasartoq, pilersitsivigeqataaffiginiar-parput.

 

Ataatsimoorussamik, namminersorluni inuussutissarsiornerup anngaasaqarnermik ineriartortitsinermi ingerlatatut qiutiuneranik, nassuerutiginninnissap saniatigut ataatsimeersuartitsinikkut oqallisigitikkumaneqarpoq qanoq periarfissaqartoq qanorlu iliortoqartariaqartoq ineriartorneq kissaatigineqartoq piviusunngortissinnaajumallugu eqqortumik periarfissiisoqassappat.

 

 

Tunuliaqutaasut sammisassallu

Ukiut kingulliunerusut iluini misissuinerit isumaliutissiissutillu, Kalaallit Nunaanni aningaasaqarniarneq politikkikkullu unammilligassat pillugit saqqummiussat amigaataanngeqaat.

Ukiut sisamanngulersut matuma siorna Akileraatarnissamut Atugarissaarnissamullu Isumalioqatigiissitaq isumaliutissiissummik saqqummiussivoq qulequtsigaasumik ”Peqassuserput atugarissaarnerpullu – maanna iliuuseqartoqartariaqalerpoq”, tassani suliassat ataanni politikkikkut akisussaasussat pingaarnerit toqqartorneqarput. 2014imi Aningaasaqarnermut Siunnersuisooqatigiit nalunaarumminni nutaanerpaami erseqqissarpaat nutarterinissaq suli naammassineqanngitsoq aningasaqarniarnikkullu inissisimaneq ernumanartumiittoq.

Ilisimatuut arlallit immikkoortunit assigiinngitsuneersut Ilisimatusarfimmit aammalu Københavns Universitetimit kaammattorneqarlutik  ataatsimoortinneqarput taaneqartumi ”Kalaallit NUnaanni pisuussutinik uumaatsunik inuiaqatigiinnut iluaqutaasumik atuinissaq pillugu ataatsimiititaliaq” saqqummiussaqarpullu taasaminnik; ”Kalaallit Nunaat Iluaquserumallugu” (2014), ineriartornissami periarfissaasinnaasunik saqqummiussuillutik. Nalunaarusiamilu aamma aatsitassalerinikkut anguneqarsinnaasut takorluukiarineqarput. Nalunaarusiamilu aamma aatsitassanik piaanikkut anguneqarsinnaasut mikisunut angisuunullu aggulullugit naatsorsorniarsarineqarput nalilerniarsaralugu  aatsitassalerinerit mikisut angisuullu qanoq amerlatigisut ingerlasariaqassasut Kalaallit Nunaat taakkunannga isertitat tunngavigalugit Qallunaat Nunaannit ukiumoortumik aningaasaliissutaasartut isumalluutigiunnaarlugit imminut napatissinnaalissappat.

Nalunaarusiami ersersinneqarpoq ukiorpassuit ingerlassasut aammalu Kalallit Nunaata aatsitassat kisiisa isumalluutigalugit imminut aningaasaqarnikkut napatissinnaalernissaa takorlooruminaatsinne-qartoq, nalunaarusiamilu periarfissaasinnaasutut tikkuarneqarpoq ”harpestrategi” (siammasissumik tunngaveqartumik ingerlanissaq) tassani ima allarniinertaliisoqarluni, ”…. Tunngavigalugu Kalaallit Nunaat siammasissumik tunngavissarsiortoq soorlu aatsitassarsiornerup avataatigut inussutissarsiutinik allatigut ineriartortitsinikkut”, taassumalu ataani ilaatigut makku periarfissatut taaneqarput:

  • Nuna tamakkerlugu atuuttussamik pilersaarusiuussineq inuussutissarsiornikkut ineriartortitsinermi assigiinngisitaartunik tunngaveqarnissaq aamma isumaqartoq sumiiffinni najugaqartut nunanit allaneersunik suliffeqarfinnik suleqateqarsinnaanerannik minnerunngitsumik qallunaat suliffeqarfiinik suleqateqarnermik periarfissaasut atornerisigut.
  • Ataatsimoortumik tunuliaqutissat annertusarlugit pilersaarusiornikkut taamallu aamma iliornikkut qitiusumik allaffeqarfiit, inuussutissarsiornermik ingerlataqartut ilinniartitsiviusullu piginnaasaqarfiit iluni nutaanik piginnaasaqalersikkumallugit.

  •  

    2013imi Future Grenlandimik taallugu ataatsimersuartitsinikkut Kalaallit Nunaanni VL-gruppi suleqatigiissitanik assigiinngitsunik pilersitsivoq sapinngisamik aaliangiisinnaatitaasut siammasinnerpaamik tunngaveqartut peqataatinnerisigut. Taamtut oqaloqatigiissitsineq nalunaaruisornermik kinguneqartinneqarpoq taaneqartumik ”Scenarier for Grønlands udvikling 2013” (Kalaallit Nunaanni ineriartortitsinissamut takorluukkat 2013), Siunissamik Ilisimatusarfiup (Institut for Fremtidsforskning) allattaaffigisaa. Taaneqartumi saqqummiunneqarput Kalaallit Nunaanni periarfissaasinnaasut takorloorneqarsinnaasut siuarsaanermi tunngavissat marluk suleqaatigiissikkaanni – piginnaaninngorsaaneq aammalu aatsitassarsialerinermut sammisut iluinii ineriartortitsineq. GAmit qinersimavarput nalunaarusiaq aallaavigalugu ataatsimorutsillugit saqqummiussat assigiinngitsut, Kalalaallit Nunaata iliornissaanik imaluunniit iliunnginnissaanik tikkuussissutit atorniarlugit, pinngitsortikkumallugit  ”Eqalussuup qarnganut pulasoornissaq” imal. pisinnaasut allat avaangunartut.

    Tassani inussutissarsiornerup iluani ineriartortitsinissaq pingaarluinartutut inissisimavoq minerunngitsumilluineriartortitsinissaq siumut ajattarumallugu aningaasaliiumasinnaasunik aggersaaniarnermi:

     

     

     

     
    • Kalaallit Nunaat ilumini aningaasaqarnermik aqutsinermini qanoq iliortariaqarpa aammalu inuussutissarsoirnermik inerisaalluni? 
    • Maannakkorpiaq avammut tunisassiornissami aalisarneq, aatsitassaqarneq aammalu takornarialerineq isumalluarfigineqarnerpaajupput: Qanoq iliorluta inuussutissarsiutit taakku iluini aningaasalersuinissamut sinaakkutissat eqqortut pilersissinnaavagut?
    • Suut allat Kalaallit Nunaata tunniarsinnaavai? Pilersitserusussuseq qanoq iliorluni pilersinneqassava?
    • Kalaallit Nunaannit qanoq iliornikkuti Qallunaat Nunaannik, Nunanik Avannarlernik nunanillu allanik pitsaanerpaamik suleqateqarsinnaaneq pilersinneqassava Kalaallit Nunaata tunniussinnaasaanik piserusuttunik aammalu aningaasaliillutillu ilisimasanik Kalaallit Nunaata immineq piginngisaanik tunniusserusussinnaasunik?
    • Kalaallit Nunaata Avannaarsuani ittunik avataaniittunillu suleqateqarniarnermi siunissaa qanoq isikkoqarpa? 
    • Nalakkersuisooqatigiilerlaat Inatsisartullu qanoq takorluugaqarpat tamakkulu politikkikkut allanngortiterinikkut piviusunngortinneqassappat?

     

    Saqqummiussisussat

     

    Oqalugiartussatut peqataasussat arlaqaqisut peqataanissaat qulakkeerneqareerpoq, taakkulu assigiinngitsunik saqqummiissapput, soorlu makkuninnga:

     

    Naalakkersuisut siulittaasuat Kim Kielsen ataatsimeersuarnermik ammaassaaq saqqummiussilluni Kalaallit Nunaata ineriartornissaa pillugu Naalakkersuisut takorluugaat qulequtaralugu.

     

    Aviisimi Politikimi aqqissuisuuneq Bo Lidegaard saqqummiissaaq Kalaallit Nunaata Qallunaat Nunaatalu akornanni pisuussutsit pillugit.

     

    Dansk Industrimi pisortaaneq Karsten Dybvad saqqummiussissaaq qanoq namminersortut akornanni alliartortitsinikkut inuiaqatigiinni atugarissaarneq isumannaatsumik tunngavilerneqarsinnaasoq – Qallunaat Nunaanni Kalaallit Nunaannilu pissutsinik sanilliussuinikkut.

     

    Ilisimatuup, ujarassiuup Minik Rosingip aallaavigissavaa ”Greenland Perspectives”

    (Kalaallit Nunaanni periarfissat) tassani sammissallugu qanittukkut Ilimmarfiup Københavns Universitetillu akornanni pilersaarut suleqatigiissutaalersoq inuussutissarsiutini allani suni ineriartortsitsisinnaaneq pisinnaanersoq sutigullu tamanna iluatsissappat piumasaqaatitaqanersoq kiisalu “Kalaallit Nunaat iluaquserumallugumik taallugu nalunaarusiaq” killiffissiussavaa.

     

    Islandimi Qitiusumik Takornariaqarnermik Misissuivimmi (Icelandic Tourism Research Center) pisortaq Edward Huijbens Islandimi takornarialerinermi ineriartorneq pillugu saqqummiussissaaq.

     

    PensionDanmarkimi pisortaaneq Torben Moger Pedersen soraarnermusiassanik ileqqaariffiit tungaannit Kalaallit Nunaanni aningaasaliisinnaanermik isiginnineq pillugu saqqummiussissaaq.

     

    Industriens Fondimi (Suliffissuaqarfiit Aningaasaateqarfiat) pisortaaneq Mads Lebech Aatsitassat – nutaamik isiginnilluni imminut napatissinnaasunik inuussutissarsiutinik pilersaarutit – qallunaat kalaallillu akornanni periarfissat pillugit saqqummiussissaaq.

     

    DTUmi (Danmarkimi Teknikkimut Universitetimi) pisortaq Henrik Wegener Ilinniagaqarneq siuarsaanermi tunngavigalugu qulequtaralugu saqqummiussissaaq.

     

    Aningaasaqarnermut Qullersaqarfimmi sulisitaasoq Peter Beck saqqummiussissaaq sammillugu: Kalaallit Nunaanni 1980ip naalernerani akiitsutigut ajornartorsiorneq. Tassannga suut ilikkarpagut?

     

    NunaMineralsimi pisortaq Ole Christiansenimit sammineqassaaq Kalaallit Nunaanni aatsitassalerinermik inerisaanissami iluatsitsisoqassappat pingitsoorneqarsinnaangitsumik piumasarisaasut.

     

    Siusinnerusukkut Qallunaat Canadami aallartitaat maanna Arktisk Ambassadøriusoq, Erik Vilstrup Lorenzen Kalaallit avannaarsuanilu suleqatigiinneq pillugu saqqummiussissaaq.

     

    Partii IA sinnerlugu folketingimi ilaasortaasuusimasoq maanna IAmi siulittaasuussoq Sara Olsvig.

     

     

    Naalakkersuisut siulittaasuat ataatsimeersuarnermik ammaassaaq saqqummiussilluni Kalaallit Nunaata ineriartornissaa pillugu Naalakkersuisut takorluugaat qulequtaralugu. Aamma Naalakkersuisuni issiasut allat, politikkikkut illuatungiliuttutut inissisimasut il.il. qaaqquneqarput soorluli aamma folketingimi Kalaallit Nunaat sinnerlugu oqaaseqartartuusut qaaqquneqartuttaaq.

     

    7. maj sassartitaqarluni oqallitsitsinissamut Sulisitsisunit aamma qaaqquneqarput nunatta aggorneqarnera tunngavigalugu borgmesterit Jørgen Wæver Johansen, Asii Chemnitz Narup, Herman Berthelsen aammalu Ole Dorph.

     

    Ataatsimeersuarneq ullut marluk ingerlanneqartussaq ilusiligaavoq tamanut saqqummiussisoqartarfissanngorlugu aammalu oqalliffiusarfissanngorlugu, aammalu suleqatigiissitanik 8at missinginik pilersitsisoqassaaq 2013imisuulli ilusiligaasumik ualikkut naapeqatigiillutik suliaqartartussanik.  Martin Breum akunniliisartuulluni aqutsisooqqissaaq.

     

    Ataatsimeersuartitsinissaq 6. aamma 7. maj aallartitsinnagu 5. maj suliffeqarfiit ataatsimeersuarnermut takusaasut aaqqissuussivigineqassapput B-2-B-eventimik taaneqartumik.

     

    Inatsisartut siulittaasoqarfiat aaliangiisimavoq - Future Greenland konference innersuussutigalugu – ullut ataatsimeersuartitsiviusut 6. aamma 7. maj Inatsisartut ataatsimiittarfimmi ataatsimiissanngitsut. Taamatut iliornikkut Inatsisartuni ilaasortat ataatsimeersuarnermi peqataasinaanermut periarfissaqalerput taamak ilisumik oqallinnerni siammasissumik politikkimik tunngavilimmik oqallinnermi immersueqataasinnaassalutik.